Friday, September 29, 2006
Harvoin on arki tuntunut näin mitäänsanomattomalta, mutta ehkä se - toivottavasti - johtuu vaan siitä ettei enää koita hakea merkityksiä itsensä ulkopuolelta. Hiljentyminen tekee ehkä ihan hyvää, on aikaa kelailla mokiaan ja koittaa muistella asioita joissa oli ehkä jotain järkeä ja jotka tuntuivat eri tavalla hyvältä. Sisällöt on toistaseks vähän vähissä, mutta ainahan näitä välivaiheita tulee.
Taas yksi uneton yö. On jotenkin vierasta tottua elämään ilman jatkuvasti ympärillä pyörivää sosiaalista rundia. Ihmiset joiden kanssa on tekemisissä on lähinnä minimikiintiön täyttämistä, puhutaan opiskelusta, kirjojen saatavuudesta, politiikasta ja muusta millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miltä tuntuu. Vaikka politiikalla pitäisi kai olla.
Hämeenlinnan haltiapojalle kiitokset terapeuttisesta viikonlopusta silloin joskus. Teki oikeasti hyvää, harvoin on yhtä helppo olla. Ei itsestäänselvyyksiä, puhumisellakin oli välillä taas jotain merkitystä.
Lipsuin taas aktivoitumiseen, toivottavasti siitä ei tule eskapismia niin kuin joskus.
0 kommenttia:
Post a Comment