Ei saa unta.

Thursday, January 31, 2008

Blogger on yöllisellä käyttökatkolla, irkkikanavat hiljaa ja muutenkin on melkee ku olis yksin.

Ei saa nukuttua. Kolmas päivä menossa ja vatsaa alkaa jo krampata nukkuessa. Kiukututtaa ja koitan istua vessan lattialla röökillä kun parvekkeella on saatanallisen kalsa. Yks on piilottanu kuulokkeet, enkä voi kuunnella musiikkiakaan, vaikka just näin yösydämellä itsesäälissä pitäs jammailla jonkun helvetin Stenkan älävedähuumeita-settien kans ja katella Areenasta väliinjääneitä Serranoita.

Kai sitä alkaa lopulta pohtia, onko tästä skeidasta enemmän haittaa kun niistä jutuista joita sillä peittää tai pakenee. Nukkumaan ei pysty, rahat on lopussa, vuokrat rumasti myöhässä, vitummoinen nälkä, syödä ei jaksa, käsissä on salee joku vitun hermovaurio rannerätkinnän takia, ahistaa anyway ja helpotusta ei näy. Kusettavat, perkeleet, kun ei oo muka muuta ku eioota. Viagraa kuulemma sais. Mutta saamaton paska kun oon, en tee asialle mitään ja jatkan samaa rataa.

Alan oppia antamaan itelleni anteeks sen etten tee enää mitään. En vaan jaksais nyt jatkuvaa tehokkuutta, aikatauluja, onnistumisyrityksiä, epäonnistumisia projekteissa joista jokainen on itelle ja sillä kertaa se maailman tärkein, jatkuvaa ihmisvirtaa, sosiaalisuutta, kymmeniä kahvitteluja ja soivaa puhelinta. Vuoden verran velloin jossain epäonnistumisen pohjamudissa kun en enää ookaan supertehokas ja mega-aktiivi, joka tuntee kaikki ja blaablaah. Jos nyt oppis vaikka vaan itteensä sietämään ensin ja ottamaan sen ajan, mitä kuntoutumiseen tarvii.

Yritin lukea et sais unta, mutta pitkästä aikaa joku kirja ei sittenkään vienyt keskittymiskykyä ja alkanut väsyttää tai levotuttaa. Kirjavalinta - Saraviidan Hallintolaki ja hallintolainkäyttölaki hallinto-oikeudellisten oikeustapausten ratkaisemisessa - oli ilmeisesti nukkumisen kannalta sittenkin väärä. Ehkä sinne koulunpenkille vielä sittenkin joskus palaa.