Thursday, September 25, 2008
Siis tää on ihan hirveetä. Siellä täällä on pieniä punaisia näppylävyöhykkeitä ja syyhykeskittymiä. Kortisonilla lotraaminenkaan ei tunnu paljoa auttavan.
Kaikki tämä alkoi varhaisteininä omatekoisia korvareikiä ja kasvoläväreitä tehtaillessa. Kaikesta nikkelistä (sormukset, kellonrannekkeet, farkunnapit, vyönsoljet jne) alkoi tulla allergiaihottumaa. Sitten vaatteiden osissa alettiin kiinnittää huomiota allergiaystävällisyyteen ja aloin voida jossain vaiheessa taas käyttää valmiita farkkuja ilman nappien ja vetoketjujen vaihto-operaatiota.
Vuosikausia sain olla rauhassa vitsaukselta kirurginteräksen ja titaanikorujen ansiosta. Sitten ehkäisylaastarit aiheuttivat pitkäaikaisen ja tuskallisen syyhyihottuman reiteen, mikä taas helpotti ajan mittaan laastareiden vaihduttua muihin tuotteisiin. Kun aktiivista vetämistä oli jatkunut vuoden pari (käytännössä ilman filtteröintiä), aluksi pistokohtiin ja sittemmin myös uusiin (kämmen, sormet) ja joskus ennen allergisoituneisiin kohtiin (laastarin reisipaikka) alkoi tulla taas sitä samaa ihottumaa. Kesti iät ja ajat ennen kuin osasin yhdistää ihottuman tekkeniin, mutta kummasti se vain helpotti aina jos piti viikonkin taukoa ja palasi vuorokauden sisällä vedoista. En tiedä olenko allerginen jollekin sidosaineelle vai mille, mutta tehokas mikrofiltteröinti piti ihottuman rajattuna pieniin alueisiin.
Nyt en ole edes vetänyt ikuisuuksiin, kaikki skeida on melko lailla poistunut elimistöstä jne, mutta allergiakohtien välinen yhteys ei häviä. Yhden kohdan altistuminen jollekin allergisoivalle tuntuu aiheuttavan allergiareaktion kaikissa muissakin vanhoissa ihottumapaikoissa. Onko tämä normaalia, ottakaa kantaa pliiizzz!11! Tällä kertaa ranteessa puolitoista vuorokautta ollut kettinginpätkä ei tyytynyt levittämään ihottuma-aluetta vain saman käden ranteesta käsivartta ylöspäin, vaan myös molempien käsien vanhoille pistoalueille, vatsaan (sinne missä napit ja vyönsoljet joskus kiusasivat) ja reiteen. Ilman hydrokortisonivoidetta (lääkekaapin vakioasukas kotoamuutosta lähtien, korvaamaton tuubi hyttysenpistoihin ja melkein mihin vaan) vääntyilisin ja kääntyilisin nojatuolissa kuin syyhytautinen simpanssi.
Koska sain ketjunpätkän kädestä pois eilen, oletan tämän lähtevän vuorokauden sisällä ja vahvistavan uskoni siihen, että kroppani eri osat todellakin kommunikoivat keskenään. Muussa tapauksessa alan epäilemään jonkunsortin lintukirppua tai syyhypunkkia, vaikkei meillä yhtään rastatukkaretkua ole vieraillutkaan.
1 kommenttia:
Kaikenlaisia oireita ilmaantuu vielä vuosi lopettamisen jälkeen. Minulla joskus turpoaa kädet ja varsinkin vanhat pistoreiät siihen kuntoon, etten voi pitää t-paitoja. Joskus ne myöskin kutiaa ja niiden ympärille tulee karmeaa ihottumaa. Hydrokortisonin kanssa lotraaminen tuntuu olevan ainoa keino pitää iho välillä jokseenkin kunnossa. Luulen, että vastustuskyky on todella heikko ja erilaisia bakteereja menneisyydestä jyllää vielä kropassa.
-minh-
Post a Comment