Räkää päässä

Thursday, September 11, 2008

Jokasyksyinen räkätauti iski taas. Viime vuonna sairastin yhtä menoa koko syksyn ja niistäminen huipentui elämäni ensimmäiseen ja toivottavasti viimeiseen poskiontelontulehdukseen, joka tietysti iski ollessa ulkomailla, pää ja tärykalvot räjähteli aina lentokoneen nousuissa ja laskuissa ja hengitin suun kautta monta viikkoa vaikka sekin oli hankalaa kun nielukin oli täynnä räkää. Nyt pelkään ihan hillittömästi että se uusii ja ajatuskin lentämisestä räkätautisena pelottaa. Parin viikon päästä pitäis lähteä taas ja nyt buukata lennot, mutta vähän ahdistaa koko juttu jo valmiiksi. En jaksais ees ajatella niin huimaa aktiivisuutta.

Joka paikka on täynnä puolikäytettyjä nenäliinoja, haahuilen ympäri kämppää kuin haamu kylpytakkiin kietoutuneena kuumemittari kainalossa ja kiehuva kylpy on about ainoa paikka missä on helppo hengittää. Korviin koskee, päähän pakkaa painetta ja päivät on yhtä usvaa, mutta lääkäriinhän en jonkun pikku flunssan takia mene. Sain monta vuotta pentuna yökötysreaktioita tietystä vaaleanpunaisen sävystä, kun olin parin korvatulehduskeuhkotaudin aikana joutunut mutsilta salaa valuttamaan sen väristä antibioottia vessanpönttöön. Aion luottaa paksuun peittoon, villasukkiin, suolaveteen ja valkosipuliin.

Yks valittaa että oon ruikuttanut kipeenä olosta jatkuvasti sen jälkeen kun se tuli osastolta, mikä pitää varmaan paikkansa. Ensin oli reflat ja siitä jatkettiinkin suoraan syysflunssaan. Mutta niin ruikuttaa sekin ja mulla menee tietysti hermot.

Epätoivoinen tarve nollata pää ja relata hetki ihan rauhassa. Jossain vaiheessa tuli kevyesti poreiltua pari päivää, mutta se nyt oli yhtä tyhjän kanssa. Poreesta jää sitäpaitsi aina vajariolo ihan määristä riippumatta. Ei sovi mulle vieläkään.