Thursday, February 19, 2009
Rotta on hukassa. Etsin sitä koko eilisillan, päättelin lopulta sen nukkuvan jossain kirjahyllyn alla ja jätin pari namia sinne tänne lojumaan. Aamulla se on edelleen hukassa ja lähetin rottaveljen etsintäretkelle. Etsintäretki on toistaiseksi tuloksettomana päätynyt iloisesti keittiön roskikseen.
Iskee paniikki vaikka tiedän ettei siihen pitäisi olla aihetta. Entä jos se onkin juuttunut parvekkeelle yöksi ja paleltunut hengiltä (en ole kyllä avannut parvekkeen ovea), tai kiivennyt ikkunalle ja pudonnut, tai jotain. Tälle hädälle ei voi mitään, vaikka tiedän ihan hyvin että näillä on tapana möllötellä helposti päivän verran jossain jemmapiilossa nukuskelemassa. (Nyt se löytyi. Kenkien alla piilossa.)
Yks lähti eilen pakattuaan ovet paukkuen. Sanoi lähtevänsä evakkoon odottelemaan katkolle pääsyä ja tulevansa takaisin ehkä sitten katkon jälkeen. Katko on täynnä, joten edessä on kai sitten 1-2 viikkoa yksineloa. Katsotaan sitten mahdollista yhteistä jatkoa sen palattua.
Olo on paska enkä muuta voi. Masentaa ja ahdistaa Yhen toiminta, entiset viisaudenhampaat jomottaa vieläkin, lämpö on nousussa, röökit lopussa ja rahaa on vielä pari päivää yksi tölkki ja yksi pullo. Onneksi pakastin on täynnä.
2 kommenttia:
Heiiiii!!!
Eikö sulle järkätä toista asuntoa vuokranantajan taholta rempan ajaksi?
Ihme touhua. Ai Yks lähtee katkolle? Mites sulla muuten pyyhkii noiden kamajuttujen kanssa?
Terveisiä vaan HVO:lta, just tulin kotiin ja olen aivan pökerryksissä tunnekuohuista ja refloista. Laps-parka on herännyt jo aamuyöstä odottamaan ja köpsähti nukkumaan kun olin ollut kotona 10 minuuttia:)
Jatkan blogikierrosta, tämä on niin jännittävää!!!
-minh-
Jeii, tervetuloa takaisin, Minh!
Ei ne uutta kämppää järkkää... ensin meinanneet edes lähettää remppamiehiä kun väittivät ettei meillä hometta oo, mutta kun kerrottiin että kukkii katossa niin johan ovikello soi :). Onhan meil täs viel huoneita missä ei homeile niin asuuhan tääl. Kohta pitäs kai rempankin olla loppusuoralla.
Yhellä ei oikein tuo hoito etene, kun puhaltelee promilleja, joten katko on munkin lämpimästi toivoma vaihtoehto. Ite tissuttelen iltaisin sen keppanan tai muutaman, nappaan tenoxin tai pari ja painun nukkumaan. Siinähän se rullaa. Vaikka myönnettävähän se on, että kituuttamiselta tuntuu edelleen.
Mutta olipa kiva kuulla sinustakin taas. Päivitähän pian kuulumisia.
Post a Comment