Friday, July 04, 2008
Tämä sopis paremmin edellisen postauksen otsikon alle. Korjausmiehet (taloyhtiö paikkailee juttuja) soittivat herättävästi ovikelloa ja pyysivät päästä sisälle 30 sekunniksi tsekkaamaan jonkun jutun patterista. Vedin ovikellon soidessa hätäsesti kylpytakin päälle nukkumasta ennen kuin ehtivät raksuttaa yleisavainta ja sopersin jotain sekavaa ja päästin ne lopulta sisälle.
Seuraava mitä muistan onkin se, että heräsin eteisen lattialta, ja huolestunut tuntematon mies kysyy, oonko ihan kunnossa ja mikä on hätänä. Olin kuulemma vain kaatunut yhtäkkiä. Ne olivat lähdössä, sopersin että kaikki on ok ja mun pitää vaan mennä takaisin nukkumaan. Hävetti, ja vielä enemmän kun herätessä uudelleen tajusin kämpässä lojuvan käytettyjä värkkejä hyvin näkyvillä, koska biohazard-purkki on ollut jo pitkään ylitäynnä.
En siis lähtenyt tänään vinkkiin enkä mihinkään muuallekaan. Edellisestä viisastuneena luulin olevani ylivarovainen catapresaneiden kanssa ja olen ottanut kahtena päivänä kolmannestabletin, mutta sekin oli ilmeisesti liikaa verenpaineelle. Pitäisi ostaa mittari. Makasin pari tuntia parvekkeella auringossa toipumassa ja iltaan mennessä olo on onneksi ok. Olen jopa ollut tänään sankari ja roudannut sen itseni painoisen jätesäkin hometta ja herraties mitä roskikseen ja hakenut isot painavat matot kuivamasta. Catapresaneihin en enää koske. Kokeilen varovasti pieniä paloja propraleja, koska niitä olen joskus aikanaan pystynyt syömään ongelmitta. Saa nähdä millainen seikkailu siitäkin tulee.
0 kommenttia:
Post a Comment