Friday, July 11, 2008
En tiedä mitä tekisin. Saatiin 80e toimeentulotukea tälle kuulle, muut tulot ovat 250e asumistukea (käytetty jo laskuihin ym.) ja vuokra on 650e. En ymmärrä enkä jaksa. Yritän soittaa osastolle, että toinen soittaisi mun puolesta fattalle ja kysyisi mistä on kyse, mutta kukaan ei vastaa. Panikoin ja tärisen.
Ollaan jo yksi kuukausi myöhässä maksuista ja jätin fattalle soittopyynnön kun soittoaika on vastaajan mukaan tunnin päivässä. Ollaan yritetty lopettamisen jälkeen maksaa kaikki rästit ja muut pois, mutta näköjään turha toivo, vaikka ollaan hoidettu monta sataa kuussa tt-tuesta pois. Nyt on ilmeisesti vähennetty viime kuussa tulleet takautuvat sairaspäivärahat pois, vaikka elin ilman niitä ja nollatuilla kevään niitä odotellessa... Turha tietysti ruikuttaa kevään köyhäilystä, kun kerta "olen hengissä selvinnyt" kevään. Niinhän se aina.
En vain enää jaksa. Pääsykoetulokset olivat maailman keskipiste pitkään kunnes vakuutin itselleni että amkoohon on syksylläkin pääsykokeet ja maailma ei siihen kaadu. En antanut nimen nettijulkaisulupaa ja nyt sitten panikoin vielä näköjään viikonlopun yli. Mutta en silti jaksa - en vuokranmaksupaniikkia, en nälkää, heikotusta, reflaheikotusta, ahdistusta, unettomuutta, pakkoa-lähteä-liikkeelle-viemään-tupakkaa-osastolle. Oon uupunut, väsynyt, rätti, poikki, paskana, vituiks, hälläväliä, ikinä-enää. En jaksa, en enääikinäenääikinä.
3 kommenttia:
Huhuu. Minhin kirjoituksista löysin linkin, lukaisin just blogisi lävitse. Missä mestassa te asuitte ennen uutta pääkaupungistumista..?
Oon viettänyt hiukkasen samantyyppistä eloa kuin teikäläinenkin, ainoastaan on ollut aika pitkiä taukoja välissä (kaksi kertaa Kisko lävitse) ja pelaaminen on ollut vähintään tasavahva toinen riippakivi meikäläisellä.
Itse budjasin just Vantaalla ennen tänne Irkkuihin lähtöäni.
Saatan kommentoida vastaisuudessakin, sen verran mielenkiintoisia juttuja sulla :)
Sehän tosta kipeilystä ja kaikesta muusta vielä puuttuukin, että joutuu fattan kanssa tappelemaan. Eikä siinä voi ikinä voittaa. Kaiken muun vielä kestää, mutta jos rahatilanne menee alle köyhäilyn, eli ei mitään mahiksia pärjätä, niin menee pointti kaikesta yrittämisestä.
Kaikki järjestyy vielä. Sanon tämän latteuden, kun minullekin on sanottu sellaisissa tilanteissa, että olen vakavasti harkinnut hukuttautumista. Ja aina on järjestynyt. Pärjäile!
-minh-
Ilkka: Napapiirillä. Kiva saada uusia kommentoijia, motivoi päivittämäänkin useammin jos saa näkökulmia muualtakin.
Minh: Jep, sanos muuta. En enää jaksa soitella enkä selvittää asiaa, tarkistan valituspäivämäärät ja annan toisen soitella. Yritän olla stressaamatta samasta asiasta montaa päivää. Ja kiitos kannustuksesta, eihän näistä asioista selviä oikein kuin kestämällä sen mitä ne on kestääkseen.
Post a Comment