Tuesday, August 07, 2007
Viisi pitkää yötä jäin odottamaan... Kahvitauko rikkoo jo tutun rutiinin, kotona jos olisin, sua herättelisin. Radiossa joku laulaa kaipuutaan, viisi pitkää yötä, mä palaan aikanaan. Viisi pitkää yötä mä sua niin kaipasin...
Menossa viides pitkä yö kipeenä, nyt on se vaihe ettei jaksa enää välittää. Katatonista makaamista ja kivusta itkemistä. Hermo- ja nivelsärkyihin on onneksi särkylääkkeitä, mutta niitä saisi olla syömässä jatkuvasti. Oon istunut nojatuolissa tai maannut sängyssä ja tuijottanut silmät tyhjinä kattoon tai pimeään tv-ruutuun. Rohkaisevaa on, että jos tämä vaihe tulee jo nyt, niin kokonaisajan on pakko olla kolmas osa aiemmista. Toisaalta annostustakin tajuttiin tällä kertaa tiputtaa etukäteen rauhassa, pitkään ja paljon.
Ahdistus ja kipu esti nukkumasta, tulin odottamaan auttaako tennarit vai lähdenkö rääkkilenkille lähimetsään. Jos on pakko nukkua, niin nyt ei ainakaan ole vaikeaa vetää itseään loppuun. Tekisi mieli riuhtoa pitkästä aikaa kunnolla, niin että pohkeet kramppaa ja keuhkoja särkee verenmaku suussa. Sen jälkeen voisi kaatua sänkyyn ja pimentyä rauhassa.
Lisäsin sivuille linkkejä joihinkin blogeihin joita seuraan suht säännöllisesti - ellette halua omaanne joukkoon, niin poistan oitis pyynnöstä.
_ _ _
Tennareista ei taida tulla apua tälle yölle, joten kulutan aikaa googlaamalla Vantaan ja Helsingin sosiaaliasiamiesten 2006-raportteja. Sitten voi siirtyä eoa:n päätösluetteloon.
3 kommenttia:
Ai saatana. Tiedän ton. Yhden vierotuksen aikaan vedin vastapäistä mäkeä ylös-alas kaiket yöt ja kiskoin tennareita, että olisin edes väsähtänyt. Paskat. Sääriä vaan jäyti.
Kuullostaa ihan omalta vierottumiseltani, joskin vedin muutamat aivokännit siinä pahimmassa vaiheessa, jolloin kaikki unohtui.
Koita hankkia jotain skitsolääkkeitä avuiksi, niillä ainakin taintuu(250mg seroquel, esmes). Mutta tyhjän telkkarinruudun tuijottamistahan se on. Koita nyt.
-minh-
Seroqueleilla sais kyl nukuttua mut ilman kunnon tolee oon taas seuraavat kaks viikkoa päivisin täys raato jos niitä alan öitä varten syömään... Satunnaisdorkilla ja muilla benjamiineilla koittaa pärjäillä toistaseks. Jos unettomuus alkaa ajan kanssa pahasti viiraa niin sitten pitää kaivaa serkut lääkekaapista.
Ja joo joo, koitan koitan, mut kai mä nyt silti ruikuttaa saan? :)
Ruikkaa, hyvä ihminen, sitähän minäkin teen koko ajan...:)
Eiks nää blogit oo just sitä varten?
-minh-
Post a Comment