Yksinäinen yö

Saturday, August 11, 2007

Muu posse (toinen, joka pelasti mun tän päivän ja toinen, jonka kans niil on ilmeisesti joku oma juttu jossa oon selvästi ulkopuolinen, kun en kuulu muutenkaan mihkää sosiaalisiin piireihin) lähti nukkumaan, kello on puoli viisi ja bentsoista, holista ja metiksestä huolimatta ei nukkumisesta ei toivoakaan. Veikkaan, että jos saan unta ylipäätään, skippaan koko vitun priden ja lojun rauhassa suihkussa ja haistatan pitkät kaikkien ruskean reiän ritareiden ihmisoikeuksille, kun en kuitenkaan uskalla nykytilanteessa ottaa ees fasisteilta turpaani vaa joutuisin tyytymään paskalaatuiseen digikuvaamiseen vähän matkan päästä.

Ahdistaa. Reflat on tänään ollut hyvin siedettävissä, puhelimen perusteella Yhellä on nyt menossa se vaihe joka mulla oli nelisen päivää sitten. Niin se oli aiemminkin - pahimmat oireet tuli aiemmin mut yhteiskesto oli samaa luokkaa.

Mikään ei toimi, ei edes winampin f3-hakutoiminto. Vaatinee päivitystä.

...Piikin pyydän vain, se on mun huomistain...

Piikkikuume alkaa helpottaa, mutta toisaalta on tunne, että se iskee pahasti kuukauden sisällä. Väsäisin nytkin sirdat, jos olis mitään fimaksi kelpaavaa, että voisin olla varma nukahtamisesta. Halko aamulla viiden ja puolen tunnin kuluttua, ei vois vähempää kiinnostaa.

Viimeksi kun kävin CitySekissä, ne olis myyneet ihan vapaasti kaasupistooleja, mut nyt ne on kuulemma under lisence, joten jouduin poistumaan tyhjin käsin. Harmittaa vähän, mutta kun laps ei saa aitoa kamaa, niin lelu kelpaa korvikkeeksi. Maksoin sitten jonkin 35e akkukäyttöisesti airsoft-pistoolista tms + kuulista, lupasin viedä vielä tuliaiseksi vastaavan MP5:n Yhelle. Päästään edes räiskimään lähikön denoja, elleivät tajua hiljetä yökahden jälkeen ikkunan alla. Tarkkuusammunta liikkuvaan maaliin voi olla ihan hauskaa. Haaveilen viel siit isoisosta susikoirapehmolelusta...

Manailin just, ettei oo mitään juotavaa, mutta onneks on winamp, kuulokkeet ja jonkun pöydälle jättämä Strongbow, jonka omin tyynesti. En jaksa välittää missä kunnossa olin eilen, Tapanilan autonominen yksikkö ei oo vastannu koko iltana enkä enää jaksa välittää huomisesta, vaikka olin olettanut pääseväni bondaamaan ees jotenkin paikallisten autonomien sekaan, sikäli kun täällä sellaisista blokkia saa aikaan. Mistä minä sen tiedän, kun ei oo lukumääristä mitään hajua mut toivoin edes oppivani. Saa nähdä kiinnostaako huomenna.

Mitä enemmän reflat helpottaa sitä vähemmän lakkaa välittämästä mitä ihmisille puhuu. Metiskuurista oon toistaseks ollu hiljaa näille vitun porvarihipeille, niille se luo kuitenkin mielleyhtymiä kuitenkin vaan johonkin ala-asteella luettuun Nancy Spungeniin. Subutex ei anna kiksejä, sitä jatkaa ettei tulis kipeeks ja pystyis jatkaa töissä tai koulussa. Jos en saa kumpaakaan, niin pelkään että asioilla alkaa olla entistä vähemmän väliä.

Ehkä hissuttaa yötä, koittaa ottaa vähän relaa ja tulla huomenna päiväunille ennen uusintareissua Kopliin, vaikka tiedän että siitä tulee turha reissu, vähän kuten miehitysmuseosta tänään...