Saturday, April 05, 2008
Mitäköhän pirua mä oon oikee viimeks kirjotellu... :D Lukasin sitä äsken läpi ja repeilin, oon tainnu olla suhteellisen kuusessa kun osasta en saanut mitään selkoa ja varsinkaan viimenen kappale ei tuntunu ollenkaan omalta. Tai no joo, voishan sitä kai luontokuvaustakin kokeilla mut eipä oo tullu ennen mieleen. No, se nyt olikin päivä jolloin ahisti ihan liikaa et sitä ois selvinpäin sietäny,
Tänään on hyvä päivä, alan löytää yksinolosta sitä omaa tilaa tehdä asioita hetken mielijohteesta puhumatta siitä ensin kellekään ja hyvällä omallatunnolla vaikka siihen menisikin vähän valuuttaa. Hankin viikoksi hyvää mieltä yhden kämäsen kasipallon nykyhinnalla. Ostin lopulta sen ison viherkasvin (traakkipuu, riittävän helppohoitonen tällaselle unohtelijalle) jollasta oon kaivannu vuoskausia ja buukkasin ajan kivalle pikkukampaajalle jolla oli halvat hinnat. Kyselin samalla kasvojen syvähoidosta, kun haluan lopultakin noista pienistä mut leviävistä mustapäistä eroon - enkä oo sitä paitsi ikinä ollu kosmetologilla, joten tutustun nyt lopulta näihin naiseuden saloihin. <3 Eli rahaa saattaa kyl palaa samalla tahdilla ku vetäessä, mutta perkele, näistä hankinnoista tulee hyvä mieli.
Viiimekään yönä ei kyl tullut nukkumisesta mitään, siitä tämä ylipirteys ehkä johtuukin. Ja siitä, että sain lopulta taas haettua mielialalääkerespat tyhjiks, ja yhessä rauhottavien kanssa ne lisää kummasti oma-aloitteisuutta ja rohkeutta kokeilla juttuja ja jopa puhua ihmisten kanssa. Vatsa aloitti tehokramppaamisen viime yönä ja potkin lakanoita puolentoista tunnin välein, kävin röökillä ja yritin saada unta. Tehokombo lääkkeitä ei auttanu yhtään ja kuuden aikaan nousin lopulta keittämään kahvit.
Oon huolissani Yhestä, että miten se pärjää. Pitää viedä sille ens viikolla joku kannustava viesti, että himassa on kaikki hyvin ja ettei sen tarvii huolehtia.
Hain traakkipuun lisäks lavan kaljaa ja yritän tissuttelulla pitää pahimmat oireet kurissa. Kännijuominen on ollut lähinnä vastenmielistä viime kesästä lähtien, joten dokaamiseksi tuskin repeää...
Kiitos kommenteista, ihmettelen aina joskus että lukeekohan tätä kukaan kun ei oo aavistustakaan saako tästä systeemista jotain statseja näkyviin ollenkaan eli ei oo mitään havaintoa kävijämääristä tms. Kannustavia kommentteja on kiva saada jo ihan senkin takia, etten ainakaan kehtaa luovuttaa enää kun oon niin kovasti uhonnut ympäriinsä että ohi on, perkele.
0 kommenttia:
Post a Comment