Viinamörkö vaatekaapissa

Wednesday, April 02, 2008

Aurinko paistaa ja ulkona on mahtava, lämmin ilma. Täydellinen päivä lähteä liikkeelle ja kävellä ulkona viime hetkinä ennen sairastamista. Ihan kohta pääsen viettämään aikaa yksin kotona (harvinaista luksusta), lukemaan parvekkeella iltapäiväauringossa ja kuvittelemaan että on kesäloma.

Pari päivää sitten puhuttiin Yhen kanssa asioita selviksi ja kiukuteltiin hallitusti niin, että tavaraa tuli enemmän ulos kuin jäi kalvamaan sisälle. On tässä suhteessa edelleen puolensa niinkun on aina ollut, ja niihin verrattuna päihdeongelmat, mielenterveyshäiröt, muiden asenteet ja talousvajaus on sivuseikkoja. Varaudun nyt hoitamaan sen postit, ajanvarausmuutokset ja muut asiat sillä välin kun se on poissa.

Nyt pelätään enää vain kaljamörköä. Buprepaholaisen voi heittää alas parvekkeelta, mutta viinapiru lymyilee pysyvästi viereisessä kioskissa ja kaupan kassojen viereisillä hyllyillä, mistä niiden ohi joutuu väkisinkin kävelemään. Toissapäivänä Yks kieltäytyi ensimmäistä kertaa herraties miten pitkään aikaan ostamasta yhtään kaljaa, juominen alkaa tässä vaiheessa ahdistaa itsekutakin. Mitä pidempään se on katkolla, sitä pidempään se on nollatoleranssilla. Omasta mielestään siitä ei saa kohtuukäyttäjää ja alkoholismin alkeet on liian syvällä, joten nollatoleranssin pitää jatkua katkon jälkeenkin.

Eli edessä selvä kesä. Vuosi sitten aloitettiin viinatauko toukokuussa ja kulutettiin yhteensä kolmen kuukauden aikana kaksi tölkkiä olutta, kun tarjottiin. Tällä kertaa ei auta ottaa sitäkään ennen joulua.

Nyt suihkuun, sit hoitamaan asioita, Vinkkiin pyytämään reseptejä refloja varten (ei, en siis ruinaa Vinkistä pkv-lääkkeitä, mutta refloihin kaipaa vatsa- ja kipulääkkeitä ja ilman reseptejä niitä ei joko saa tai fatta ei maksa...) ja bongaamaan leskenlehtiä...