Miksi, kaupunki, miksi?

Sunday, January 04, 2009

Vinkin toimintojen siirtyminen osaksi kaupungin huumehoitoklinikkaa ärsyttää vaan enemmän. Mitä ne siellä kaupungilla oikein kuvittelee? Että luottamuksellisuus säilyy, kun sama henkilökunta pyörittää korvaushoitoa, neulojenvaihtoa ja päihdeneuvontaa? Pitää kai alkaa käydä naapurikaupungin Vinkissä, ettei joku päivä Yheltä aleta tenttaamaan mun käytöstä ja sen mahdollisista vaikutuksista korvaushoitoon. Vinkissä kahvilla istuminen ja kuulumistenvaihto tutuiksi tulleiden työntekijöiden kanssa on kuitenkin ollut tapa jo iät ja ajat, veti tai ei. Vaikea kuvitella, että tässä uudessa pisteessä voisi luoda kovinkaan luottamuksellista suhdetta.

Vinkkien suosio ja luottamuksellisuus perustuu pitkälti juuri siihen erillisyyteen kaupungin toiminnoista sekä fyysisen sijainnin että henkilökunnan puolesta. Omat erilliset tilat, omat työntekijät, ei asiakastietojenvaihtoa kaupungin tahojen kanssa. En tiedä miten systeemi tulee toimimaan uudessa neuvontapisteessä, mutta epäluulolleni en voi mitään. Käykö siellä enää kukaan? Saako sieltä kahvia ja ruokaa? Entä perunasalaattia ja nakkeja vappuna ja suklaarasioita joululahjaksi? Mihin mä nyt menen, kun mun pitkäaikainen päiväkoti muuttuu?

Uusi terveysneuvontapiste aukeaa nyt korvaushoitoklinikan ja ties minkä muiden kaupungin päihdehoitotoimintojen yhteyteen. Aukioloajoista ei ole vielä tietoa, sijainnin sentään tiedän osapuilleen. Sitä en tiedä, joudunko ottamaan c-testit uusiksi, kun en ehtinyt saada viimeisimmän tuloksia ennen uuttavuotta ja systeeminmuutosta. Pitänee käydä kysymässä ja katsomassa samalla, miten uusi paikka toimii. Lähinnä ihmettelen sitä, miten uusi henkilökunta mahtaa tulla toimeen asiakaskunnan kanssa, mutta ehkä ennakkoluuloni on liioiteltuja. Ei Vinkkiin mennä niinkuin terveyskeskukseen, vaan niin kuin päiväkeskukseen; viettämään aikaa, keskustelemaan, saamaan tukea tarvittaessa ja syömään lämmin ateria.

Toivottavasti ennakkoluuloni ovat turhia, mutta oli miten oli, suhtaudun aika karsaasti siihen, että kävisin joskus vaihtamassa värkkejä samoilla työntekijöillä jotka olen tavannut Yhen korvaushoidon yhteydessä ja jotka päättävät sen kotiannosten saannista. Ne jotkut oheiskäyttävät korvaushoitolaiset joutuvat hakemaan puhtaat vermeensä kunnanrajan toiselta puolelta, kun eivät uskalla riskeerata lomiaan herättämällä käyttöepäilyjä. Emmä nyt oikein tiedä, kuka tästä hyötyy?